Rottakämppä

Linjoilla taas. Tällä kertaa sijainti kirjoitushetkellä on opiskelija-asuntola Hostivar. Luvassa raporttia muuttopäivän ensitunnelmista, ensimmäisestä viikonlopusta Prahassa sekä ensimmäisestä Erasmusviikosta aina alkuinfosta Welcome Partyn tapahtumiin.

Tosiaan Internet -yhteyden puuttuminen alkuviikolla rajoitti bloggaamista, mutta onneksi saimme eilen pääsyn asuntolan verkkoon. Tietysti joku ajattelee nyt, että "why don't go out and build you own connections for your readers". Anteeksi, oon ollut hieman laiska ja samalla kiireinen aikataulutetun ohjelman seuraamisen kanssa.

Muuttopäivä oli siis ensimmäisen Praha -viikon perjantaina. Sain Michelle -hostini ystävältä onneksi autokyydin, sillä moottoritietäkin käyttäen matkaan kului reilu puolituntia. Asuinpaikan ensivaikutelmista lisää seuraavissa videopätkissä.

Sisäänkirjautuminen sujui helposti, sillä respassa ollut kaveri puhui kohtalaisesti englantia ja minulla oli kaikki vaadittavat dokumentit mukana (yllätys sinänsä). Päästyäni kamojen kanssa huoneeseen hain ensitöikseni imurin respasta ja siivosin koko huoneen. En edes halua tietää mitä törkyä lattialla oli. Lisäksi "hyvä äijä" -statuksen minulta saanut naapuri Rok Slovakiasta heitti lainaksi muutaman rätin, joilla sain pyyhittyä isoimmat rojut pois pinnoilta.

Huonekaveria en ole vielä tavannut, mutta muutamia infoja on jo heittää tiskiin. Kaveri on kuulemma Saksasta, tekee lääkiksen tohtoriopintoja ja huoneessa leijuneesta tuoksusta päätellen polttelee pilveä silloin tällöin sisällä. How cool is that! Pitänee ottaa muutama juttutuokio herran kanssa ensitapaamisen yhteydessä. Hän on ilmeisesti lomalla, sillä täällä alkaa kesälukukausi vasta maanantaina.

Pidin muuton jälkeen ovea auki, jotta ilma vaihtuisi paremmin. Vastapäisestä huoneesta kurkisti pian vaalea tyttö, joka kyseli englanniksi tietäsinkö jotakin jääkaapeista käytävillä. Tajusin heti Lauran olevan suomalainen, mutta vedätin häntä hetken aikaa jutustelemalla englanniksi ennen kuin kysyin mistä hän on kotoisin.

"From Finland", hän vastasi.
"Me too! ;)"

Ilme oli näkemisen arvoinen!
Myöhemmin samana päivänä tutustuin ruotsalaiseen Camillaan, joka saapui vähän minun jälkeeni Hostivariin. Lähdimme skandinaavisin voimin yhdessä keskustaan katselemaan paikkoja.

Vanhan kaupungin aukiolta

Jan Husin patsas

Vanhan kaupungin aukio

Vanha synagoga

It's Mojito time! 

Meidän lähellä on muutama ruokakauppa ja parin ratikkapysäkin päässä iso ostoskeskus. Raitiovaunut ja bussit keskustaan lähtevät lähes oven edestä, joten liikkuminen keskustaan on sinänsä helppoa. Ainoa murheenaihe on matkan pituus, mutta loppupeleissä sekään ei ole niin kamala. Kuten laitoksemme johtaja sanoi "40 minutes is nothing in New York!". Pitää laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Raitiovaunulla pääsee lähes yliopiston (sen rakennuksen, jossa kurssini järjestetään) oven eteen. Vaihtoehtoisesti voi vaihtaa ratikan metroon, jolla taas pääsee mihin vain haluaa.

Tunnelmat ovat parantuneet ensijärkytyksen jälkeen. Asuminen Hostivarissa on oikeastaan aika siistiä. Hyviä puolia on myös. Täällä on paljon ystäviä lähellä, jotka voivat auttaa tarvittaessa. Myös opiskelijahintainen ruokala samassa rakennuksessa miellyttää kovasti! Lounaan (salaatti, keitto, lämminruoka) hinta on opiskelijakortilla 40 korunaa eli alle 2€ ja laatu on hintaan nähden ollut tähän mennessä viittä tähteä lähentelevää. Aulassa on myös juoma-automaatteja halvalla vedellä ja limsoilla sekä pankkiautomaatti. Ihmiset respassa voisivat toki olla ystävällisempiä.

Olemme syöneet paljon ulkona ja tarinat edullisesta hintatasosta pitävät paikkansa. Monissa paikoissa oluen hinta on euron tietämillä ja usein hyvän perinteisen ruoka-annoksen saa 5-8€:lla. Parhaimmillaan voi tosiaan syödä kolmen ruokalajin illallisen ja kumota olutta tuopillisen noin kymmenellä eurolla. Ruoka on ollut joka paikassa todella hyvää!

Ensimmäisen viikon ohjelma yliopiston puolesta oli ytimekäs. Alkuinfo, jossa kerrottiin miten kurssit valitaan, seuraavana päivänä opiskelijakorttien (ISIC) nouto. Vasta tällä kortilla saimme oikeuden Hostivarin asuntolan verkkoon. Samalla kortti toimii myös avaimena asuntolaan. International Club on pitänyt meille orientoivaa ohjelmaa tällä viikolla ja olemme tutustuneet toisiimme hienosti!

Jäätävä kansainvälisyyden tulva vyöryi ylitseni ensimmäisissä illanistujaisissa. Tapasin ihmisiä Belgiasta, Slovakiasta, Saksasta, Tsekistä, Itävallasta, Norjasta, Ruotsista, Portugalista, Espanjasta, Italiasta, Irlannista, Ranskasta, Uudesta-Seelannista, Australiasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Ei paha saldo yhdelle illalle.

Tyypillinen keskustelu uuden tuttavuuden kanssa menee täällä aina jotenkin näin:

- Hi! What's your name?
- Where are you from?
- What are you studying?
- What do think about Prague?
- Where do you live here? (Ja kaikki nauraa mulle aina, kun sanon asuvani Hostivarissa.)

Kohtalaisen rankkaa käydä samat keskustelut illan aikana kolmekymmentä kertaa, mutta on ollut aivan huikean upeita kaikki hetket näiden uusien tuttavuuksien kanssa!

Eilen meille järjestettiin Welcome Party, jossa oli livemusiikkiakin paikallisen rock -bändin muodossa. Yllätys oli suuri päästessämme perille. Nousimme portaita seitsemänteen kerrokseen saakka. Tunnelma oli kuin underground -party, mutta kattokerroksessa. Lysti ilta, lisää uusia kavereita ja hyvä meininki kaikenkaikkiaan. Mitä nyt yöbussimatka taisi kestää kaksi tuntia kämpille...

Tänään edessä Let It Roll -tapahtuma ja pääesiintyjä Sub Focus. Huomenna vapaapäivä ja kurssivalintojen tekemistä ynnä pyykinpesua ja kaupassakäyntiä. Sunnuntaina teemme reissun Plzeniin Pilsnerin syntysijoille.

Ei muuta kuin mahtavaa viikonloppua kaikille! Kettu kuittaa.