Seikkailu jatkuu - vihdoin!

Sininen, punainen ja valkoinen,
värit kaikki sydämen.

Tykkään (äidinkielen opettajan mukaan johdanne ruotsikielen sanasta "tycka", joten ei soveliasta käyttää kirjakielessä, mutta mielestäni blogin tyyliin ihan sopiva) kirjoittaa kronologisesti, joten tämän tarinan vauhdittamiseksi täytyy palata ajassa kauan taaksepäin. Edellisestä päivityksestä on jo vierähtänyt tovi ja tässä välissä on tapahtunut taas kaikenlaisia kommelluksia.

Tämän julkaisun aiheita olkoon jalkapallo Prahassa, kevät, jääkiekko Prahassa, Suomen vierailu ja pääsiäinen.

Jalkapalloa - vihdoin!

Eräs mukava tsekkiläinen kaveri perusti meille Erasmus-opiskelijoille Facebook-ryhmän, jossa hän alkoi kysellä kiinnostuksesta jalkapallon pelaamiseen ja selvitti lopulta paikan sunnuntaipeleille. Ensimmäisellä kerralla meitä oli pelaamassa 13 pelaajaa, todella monikansallinen ryhmä. Itse olin joukossa ainoana suomalaisedustajana. Toisena sunnutaina meitä oli jo reilu parikymmentä. Nyt "tapahtuma" on saavuttanut jo niin isot mittasuhteet, että pelaamme viikottain neljän joukkueen turnauksen ja mukaan pääsevät ne pelaajat, jotka ehtivät ilmoittautua joukkueisiin. Pelin taso ei ole päätä huimannut, mutta kuntopalloiluksi erinomaista touhua! Parasta on kuitenkin nauttia itse pelistä, pelaamisesta ja kavereiden seurasta. Jalkapallo yhdistää ihmisiä, se on selvä!

Kevättä - vihdoin!

Kauan tätä ihanuutta saatiinkin odottaa! Lumet ovat sulaneet, mutta lämpötilannousua odottelemme vielä. Tähän aikaan viime vuonna Prahassa kuljettiin kuulemma shortseissa. Toistaiseksi mittari on pysynyt melko vaatimattomissa lukemissa muutamaan +15:n päivää lukuunottamatta. Minulle pääsiäinen on aina ollut henkilökohtainen "takaraja" kevään saapumiselle. Kerran, noin 4-5 -vuotiaana pukeuduin noidaksi ja lähdin virpomaan naapurustoon. Ylläni oli tuulipuvuntakki, jonka kuitenkin riisuin kesken kierrosta, koska oli niin kuuma. Tämä taitaa olla varhaisimpia kevät -muistojani. Toivottavasti ensi viikolla voi jo jättää talvitakin kaappiin.

 

Sparta Praha

Mahtava ranskalainen ystäväni Lisa pyysi mukaan katsomaan Tsekin play-offs jääkiekkoa, ottelua Sparta Praha - Trinec. Livenä lätkä on viihdyttävä laji ja näkemämme ottelu oli kaikinpuolin mainio. Vierasjoukkue rakensi draamankaarta alusta saakka siirtymällä alle kymmenessä minuutissa 0-2 johtoon. Sparta tuli kuitenkin peliin mukaan tasoittamalla ennen viimeistä erää.

Kolmannessa erässä Trinec maalasi taas ja kotijoukkueen loppukiri oli hienoa katsottavaa. Suomalaisille tuttu Petr Ton tasoitti vain 30 sekuntia ennen loppua ja siirsi ottelun ratkaisun jatko-ajalle. SM-liigassa tuhoisaa jälkeä tehnyt Petr Ton on jo nyt yksi Sparta Prahan seuralegendoja, vaikka hän pelaa edelleen. Kaikkien aikojen maalintekijätilastossa hän on toisena aktiiviuran edelleen jatkuessa.

Spartan ykkösketjussa pelaa myös toinen SM-liigasta tuttu supertähti Petr Tenkrat. Hän näytteli ottelussa myös merkittävää roolia. Tenkrat otti kymmenen minuutin käytösrangaistuksen ottelun lopussa eikä päässyt jäälle jatkoajalla. Jatkoaika päättyi maalittomaan, joten edessä oli voittolaukauskilpailu.

Ratkaisu nähtiin vasta 7:ssä parissa. Tenkrat taituroi kiekon verkkoon ohi mainiosti siihen saakka torjuneen Trinec -vahdin. Toiseksi sankariksi nousi Spartan veskari, joka pysäytti viimeisen Trinec -yrityksen ja juhlat alkoivat kylmässä jäähallissa. Areena muistuttaa jotenkin etäisesti Tampereen historiallista Hakametsän jäähallia. Ei pahalla, ei siis mitenkään moderni mesta. Hienoimmalla Prahan areenalla pelataan kuulemma vain maaotteluita.

Kirjajulkkarit - vihdoin!

Olin ostanut lentoliput Suomeen jo helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tuntui hassulta selata lentoyhtiöiden tarjouksia samalla viikolla kuin lensin Prahaan. Ihan kuin olisi heti halunnut takaisin kotiin. Tulin kotimaahan hyvissä ajoin ennen H-hetkeä, sillä halusimme panostaa valmisteluihin. Vietin siis kaksi viikonloppua Kotkassa. Ensimmäiselle sattui hyvin DJ Langen keikka Kotkan Sooloon. Hauska ilta.

Alkuviikko meni valmistellen Päivänsäde -kirjan julkkareita ja esitystämme. Työstimme musiikkia, valitsemme kuvia, rakensimme slideshowta. Kymmeniä tunteja työtä, joka kannatti. Kauan odotettu iltamme oli erittäin onnistunut! Läsnä oli paljon ystäviä ja sukulaisia sekä Kotkasta että vähän kauempaakin. Esityksemme helmenä hohti viulisti Sofia Kosonen. Hän tuli ystävällisesti Helsingistä saakka täydellistämään performanssin. Viulumusiikki livenä on uskomattoman kaunista.

Lauantaina oli toinen jännittävä päivä. Menimme Suomalaiseen Kirjakauppaan isän kanssa jutustelemaan ihmisille ja katsomaan, josko joku haluaisi nimemme kirjaansa. Väkeä riitti niin paljon, että meni "ylitöiksi". Oli taas todella palkitsevaa kuulla palautetta kirjan jo lukeneilta. Edelleenkään ei kaduta julkaisu. Päinvastoin! Toivottavasti Päivänsäde löytää moneen kotiin. Sanoma on tärkeä.


Illalla juhlimme vielä pikkuveljen synttäreitä tavalla, jota hän ei varmasti koskaan unohda! Lystiä jekutusta kolmesti. Ja aamulla "karu" paluu lentokentän kautta Prahaan tunnin yöunien jälkeen.

Pääsiäinen

Näin pääsimme kronologiassa loppusuoralle. Pääsiäinen juhlapyhineen saapui. Kuten jo todettua, minulle kevään merkki. Tsekissä "virpominen" tehdään hieman eri tradition mukaisesti kuin Suomessa. Täällä miehet "piiskaavat" naisiaan pajunoksilla tuottaakseen pitkää ikää ja kauneutta heille, naiset muistavat miehiä suklaamunilla. Periaate tosin sama kuin Suomessa virpomisella, mutta... Opiskelijapiireissä tämä on kuulemma viety vähän eri tasolle. Noh, huomenna se selviää.

Lauantaina söin ravintolassa lammasta pääsiäisen kunniaksi ja sunnuntaina oli itsetehty pääsiäisillallinen punaviinin ja ystävien kanssa.

Romania

Tutustuin viikolla ensimmäisiin romanialaisiin elämäni aikana. Hävettää myöntää, mutten tiennyt heidän maastaan juuri mitään aluksi. Bukarestin, Transylvania, Draculan, Geoghe Hagin... Siihen se sitten melkein jäikin. Omat kokemukseni Suomessa asuvista Romaniasta tulleista ihmisistä on ollut poikkeuksetta niin negatiivinen, ettei heidän kulttuurinsa ole kiinnostanut lainkaan. Nyt kuitenkin tuli asennemuutos. Ja samaa toivon kaikilta tätä lukevilta.

Romanialaiset ovat todella cool ja valtio näyttää kauniilta ainakin kuvissa!:)

Tsekki, ja erityisesti Praha, on uinut syvälle sydämeeni. Siksi kirjoitin:

Sininen, punainen ja valkoinen,
värit kaikki sydämen.

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille! :)

Modestep, sakot ja uusi elämä

Täällä taas!

Tai no, missään välissä mihinkään lähtenytkään. Mutta aika uusien kuulumisien!
Edellisestä turinoinnista on jo vierähtänyt tovi.
Välillä on hankalaa löytää kirjoittamiselle aikaa ja sopiva lovi.
Asiat kyllä pyörivät vinhasti päässä, tahtoisivat ulos paperille.
Onneksi tänne alkaa tulla kevät, ei ole kadut enää jäässä.
Pääsen ulos lenkille, nauttimaan auringosta, uimaan ja kuntosalille.

Eilen oli tosiaan lämpöasteita +13 eikä lunta näy enää missään. Ensi viikolla tosin taitaa painua taas nollan tietämille. Onneksi maaliskuun lopussa on jo lämmintä.

Kävimme siis italialaisen ystäväni Simonen kanssa katsomassa Modestepin live -vedon Roxy nimisessä yökerhossa täällä Prahassa. Tunnelma ja musiikki olivat aivan uskomattomia. Kuvailin tapani mukaan muutamia pätkiä keikalta ja koostin pienen "minielokuvan" matkamuistoksi.

Sakot

Konsertin jälkeen kävimme vielä viereissä kuppilassa haistelemassa tunnelmaa ennen kotiinlähtöä. Ulkona  Simone kysyi tulta tupakkaansa. Tiesin, ettei hänellä ole sytkäriä mukana, joten mukavana kaverina otin pubista mukaan tulitikut ennen poistumista. Sytytin hänen tupakkansa. Itse en siis vieläkään polta. Halusin vain olla hyvä kaveri italianolle.

Jäljelle jäi muutama tulitikku ja sytytin nekin palamaan. Liekki on kaunis (pyromaani?) Pudotin palavat tikut kadulle. Niin kuin kaikki tekevät sytytettyään tupakan. Poliisiauto pysähtyi kohdallemme ja kaksi herraa täydessä varustuksessa kiirehti luoksemme. Syyttivät tuhopolton yrityksestä. Olin kuulemma yrittänyt polttaa rakennuksen takanamme. Parilla tulitikulla pudottamalla ne kivetykselle? Minähän en tuollaisia syytöksiä niele. Sakko olisi kuulemma 1200 kruunua. Minähän en tuollaisia summia niele.

Alkoi valitus. Sanoin, etten todellakaan aio maksaa. Poliisi oli ymmärtäväinen. Hän pyysi minua nousemaan autoon. "Let's go the immigration police station to solve this. Please step into the car!"
Alkoi neuvottelu. Minähän en tuollaiseen poliisiautoon nouse. Sanoin voivani maksaa 1000 kruunua. Summa miellytti sinistä herraa. Hän jopa hymyili. Menimme automaatille. Maksoin. Kysyin: "Are you serious? You think I tried to burn that building?"

Hän ei ollut enää varma. Sanoi vain tekevänsä työtään ja että yritän kenties  vain valehdella välttääkseni sakot. Hän kysyi myös mitä poliisi Suomessa tekisi, jos hän olisi ollut minun asemassani Suomessa. Vastasin: "Nothing. Or maybe they would ask you to pick up matches and then say have a nice night."

Poliisi meni autolle. Ennen astumistaan sisään hän lausui kuolemattomat sanat:
"Well, this is Czech Republic, welcome to Prague!".
No, kiitosta vaan.

Carnival Party

Perjantaina oli edessä vielä toiset huikeat juhlat. Sasazun (iso clubi Prahassa) naamiaiset. Juhlat olivat upeat. Olin tapani mukaan hyvin varustautunut.

Uusi elämä

Tämä viikko oli erilainen kuin aiemmat neljä tähän mennessä Prahassa. Tiedossa ei ollut yhtään juhlia ennen maanantaita ja viikkoonkin lähdettiin virkeänä sunnuntain jalkapallopelailun jälkeen. Opintojen alkaminen tuo selkeyttä ja rytmiä elämään vaihto-opintojen aikana. Ensimmäisten viikkojen tarkoitus olikin tutustuttaa meitä vaihtareita toisiimme ties millaisten kissanristiäisten kanssa. Silti monet katsovat edelleen kieroon kieltäytyessäni maanantaibileistä tai tiistai-iltakaljoista.

Täällä pyörivät kurssit vaativat vähän ponnisteluja, joten aikaa opinnoillekin täytyy löytyä. Valitsin kurssini siten, että luentoja on vain maanantaista keskiviikkoon. It's all about being smart ;)

Nyt voin käydä reissuilla, jopa ennen opintojen päättymistä! Bratislava, Wien, Ostrava, Olomouc, Brno, Budapest... Nämä kaikki kutsuvat kevään aikana. Ehkä jopa Pariisi, johon sain kutsun ystävältäni. Kenties kesäkuussa opintojen päätyttyä on tiedossa mahtimegamatka Saksaan. Dressden, München, Köln, Frankfurt, Berliini.

Italia ja Rooma kaipaavat ehkä myös huomionosoitukseni tänä kesänä ennen paluuta Suomeen.

Ravintolassa

Tähän loppuun vielä ihan pakko hehkuttaa tästä hintatasosta. Okei, otetaan tähän paikkaan pieni mielikuvaharjoitus. Askel askeleelta:

1. Haluat mennä syömään ravintolaan. Kuvittele mielessäsi suosikkipaikkasi ja tunne suussasi suosikkiannoksesi maku.
2. Menet ravintolaan ja otat ruokalistan käteen. Ennen tilausta tarkistat vielä rahatilanteesi, ettei loppuiltaa tarvitse viettää tiskaamassa astioita.
3. Lompakossasi on vain 10€:n seteli. Mitä tilaat?

10€ vastaa täällä noin 250 kruunua. Tuolla rahalla saa syötyä kolmen ruokalajin maittavan illallisen ja juotua oluttua tai viiniä päälle.

Toinen harjoitus voisi olla tällainen:

1. Haluat mennä pubiin juomaan olutta. Kuvittele mielessäsi suosikkipaikkasi ja tunne suussasi suosikkijuomasi maku.
2. Menet pubiin ja ennen kuin tilaat oluen tarkistat rahatilanteesi. Montas sitä pystyykään ottamaan?
3. Lompakossa on vain 5€:n seteli. Mitä tilaat? (Karhu, pullosta).

5€ vastaa siis 125 kruunua ja sillä pystyy nauttimaan täällä 5-7 isoa tuoppia paikasta ja oluesta riippuen.

Tervetuloa Prahaan! :)

Kevättä! :)

Iltarusko

Lenkille jaksaa lähteä välillä

Ruoka majoituksen ravintolassa, 1,60€