sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Seikkailu jatkuu - vihdoin!

Sininen, punainen ja valkoinen,
värit kaikki sydämen.

Tykkään (äidinkielen opettajan mukaan johdanne ruotsikielen sanasta "tycka", joten ei soveliasta käyttää kirjakielessä, mutta mielestäni blogin tyyliin ihan sopiva) kirjoittaa kronologisesti, joten tämän tarinan vauhdittamiseksi täytyy palata ajassa kauan taaksepäin. Edellisestä päivityksestä on jo vierähtänyt tovi ja tässä välissä on tapahtunut taas kaikenlaisia kommelluksia.

Tämän julkaisun aiheita olkoon jalkapallo Prahassa, kevät, jääkiekko Prahassa, Suomen vierailu ja pääsiäinen.

Jalkapalloa - vihdoin!

Eräs mukava tsekkiläinen kaveri perusti meille Erasmus-opiskelijoille Facebook-ryhmän, jossa hän alkoi kysellä kiinnostuksesta jalkapallon pelaamiseen ja selvitti lopulta paikan sunnuntaipeleille. Ensimmäisellä kerralla meitä oli pelaamassa 13 pelaajaa, todella monikansallinen ryhmä. Itse olin joukossa ainoana suomalaisedustajana. Toisena sunnutaina meitä oli jo reilu parikymmentä. Nyt "tapahtuma" on saavuttanut jo niin isot mittasuhteet, että pelaamme viikottain neljän joukkueen turnauksen ja mukaan pääsevät ne pelaajat, jotka ehtivät ilmoittautua joukkueisiin. Pelin taso ei ole päätä huimannut, mutta kuntopalloiluksi erinomaista touhua! Parasta on kuitenkin nauttia itse pelistä, pelaamisesta ja kavereiden seurasta. Jalkapallo yhdistää ihmisiä, se on selvä!

Kevättä - vihdoin!

Kauan tätä ihanuutta saatiinkin odottaa! Lumet ovat sulaneet, mutta lämpötilannousua odottelemme vielä. Tähän aikaan viime vuonna Prahassa kuljettiin kuulemma shortseissa. Toistaiseksi mittari on pysynyt melko vaatimattomissa lukemissa muutamaan +15:n päivää lukuunottamatta. Minulle pääsiäinen on aina ollut henkilökohtainen "takaraja" kevään saapumiselle. Kerran, noin 4-5 -vuotiaana pukeuduin noidaksi ja lähdin virpomaan naapurustoon. Ylläni oli tuulipuvuntakki, jonka kuitenkin riisuin kesken kierrosta, koska oli niin kuuma. Tämä taitaa olla varhaisimpia kevät -muistojani. Toivottavasti ensi viikolla voi jo jättää talvitakin kaappiin.



 








Sparta Praha



Mahtava ranskalainen ystäväni Lisa pyysi mukaan katsomaan Tsekin play-offs jääkiekkoa, ottelua Sparta Praha - Trinec. Livenä lätkä on viihdyttävä laji ja näkemämme ottelu oli kaikinpuolin mainio. Vierasjoukkue rakensi draamankaarta alusta saakka siirtymällä alle kymmenessä minuutissa 0-2 johtoon. Sparta tuli kuitenkin peliin mukaan tasoittamalla ennen viimeistä erää.

Kolmannessa erässä Trinec maalasi taas ja kotijoukkueen loppukiri oli hienoa katsottavaa. Suomalaisille tuttu Petr Ton tasoitti vain 30 sekuntia ennen loppua ja siirsi ottelun ratkaisun jatko-ajalle. SM-liigassa tuhoisaa jälkeä tehnyt Petr Ton on jo nyt yksi Sparta Prahan seuralegendoja, vaikka hän pelaa edelleen. Kaikkien aikojen maalintekijätilastossa hän on toisena aktiiviuran edelleen jatkuessa.

Spartan ykkösketjussa pelaa myös toinen SM-liigasta tuttu supertähti Petr Tenkrat. Hän näytteli ottelussa myös merkittävää roolia. Tenkrat otti kymmenen minuutin käytösrangaistuksen ottelun lopussa eikä päässyt jäälle jatkoajalla. Jatkoaika päättyi maalittomaan, joten edessä oli voittolaukauskilpailu.



Ratkaisu nähtiin vasta 7:ssä parissa. Tenkrat taituroi kiekon verkkoon ohi mainiosti siihen saakka torjuneen Trinec -vahdin. Toiseksi sankariksi nousi Spartan veskari, joka pysäytti viimeisen Trinec -yrityksen ja juhlat alkoivat kylmässä jäähallissa. Areena muistuttaa jotenkin etäisesti Tampereen historiallista Hakametsän jäähallia. Ei pahalla, ei siis mitenkään moderni mesta. Hienoimmalla Prahan areenalla pelataan kuulemma vain maaotteluita.




Kirjajulkkarit - vihdoin!

Olin ostanut lentoliput Suomeen jo helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tuntui hassulta selata lentoyhtiöiden tarjouksia samalla viikolla kuin lensin Prahaan. Ihan kuin olisi heti halunnut takaisin kotiin. Tulin kotimaahan hyvissä ajoin ennen H-hetkeä, sillä halusimme panostaa valmisteluihin. Vietin siis kaksi viikonloppua Kotkassa. Ensimmäiselle sattui hyvin DJ Langen keikka Kotkan Sooloon. Hauska ilta.





Alkuviikko meni valmistellen Päivänsäde -kirjan julkkareita ja esitystämme. Työstimme musiikkia, valitsemme kuvia, rakensimme slideshowta. Kymmeniä tunteja työtä, joka kannatti. Kauan odotettu iltamme oli erittäin onnistunut! Läsnä oli paljon ystäviä ja sukulaisia sekä Kotkasta että vähän kauempaakin. Esityksemme helmenä hohti viulisti Sofia Kosonen. Hän tuli ystävällisesti Helsingistä saakka täydellistämään performanssin. Viulumusiikki livenä on uskomattoman kaunista.





Lauantaina oli toinen jännittävä päivä. Menimme Suomalaiseen Kirjakauppaan isän kanssa jutustelemaan ihmisille ja katsomaan, josko joku haluaisi nimemme kirjaansa. Väkeä riitti niin paljon, että meni "ylitöiksi". Oli taas todella palkitsevaa kuulla palautetta kirjan jo lukeneilta. Edelleenkään ei kaduta julkaisu. Päinvastoin! Toivottavasti Päivänsäde löytää moneen kotiin. Sanoma on tärkeä.


Illalla juhlimme vielä pikkuveljen synttäreitä tavalla, jota hän ei varmasti koskaan unohda! Lystiä jekutusta kolmesti. Ja aamulla "karu" paluu lentokentän kautta Prahaan tunnin yöunien jälkeen.

Pääsiäinen

Näin pääsimme kronologiassa loppusuoralle. Pääsiäinen juhlapyhineen saapui. Kuten jo todettua, minulle kevään merkki. Tsekissä "virpominen" tehdään hieman eri tradition mukaisesti kuin Suomessa. Täällä miehet "piiskaavat" naisiaan pajunoksilla tuottaakseen pitkää ikää ja kauneutta heille, naiset muistavat miehiä suklaamunilla. Periaate tosin sama kuin Suomessa virpomisella, mutta... Opiskelijapiireissä tämä on kuulemma viety vähän eri tasolle. Noh, huomenna se selviää.

Lauantaina söin ravintolassa lammasta pääsiäisen kunniaksi ja sunnuntaina oli itsetehty pääsiäisillallinen punaviinin ja ystävien kanssa.

Romania

Tutustuin viikolla ensimmäisiin romanialaisiin elämäni aikana. Hävettää myöntää, mutten tiennyt heidän maastaan juuri mitään aluksi. Bukarestin, Transylvania, Draculan, Geoghe Hagin... Siihen se sitten melkein jäikin. Omat kokemukseni Suomessa asuvista Romaniasta tulleista ihmisistä on ollut poikkeuksetta niin negatiivinen, ettei heidän kulttuurinsa ole kiinnostanut lainkaan. Nyt kuitenkin tuli asennemuutos. Ja samaa toivon kaikilta tätä lukevilta.

Romanialaiset ovat todella cool ja valtio näyttää kauniilta ainakin kuvissa!:)

Tsekki, ja erityisesti Praha, on uinut syvälle sydämeeni. Siksi kirjoitin:

Sininen, punainen ja valkoinen,
värit kaikki sydämen.

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti